Kevätseuranta opetukseen

Kevätseuranta sopii erinomaisesti opetuksen tueksi. Tutun seurannan lisäksi tarjolla on Kevätseuranta lapsille sekä Pohjois-Suomen Kevätseuranta -materiaalit.

Kevätseuranta opetuksessa

Tältä sivulta löydät lasten kevätkortin, joka sopii  esi- ja alkuopetuksen kevätretkillä käytettäväksi.

Sivulta löydät myös tuttujen kevätlajien esittelyt, jotka soveltuvat lapsiryhmien lisäksi kevään tarkkailuun erityisryhmien kanssa.  Kevään tuloa tarkkaillaan seuraamalla 13 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea.


Tulosta lasten kevätkortti!

Kevätkortin voit  tulostaa suomeksi tai ruotsiksi. Voit myös tilata materiaalia  osoitteesta: materiaalit(at)luontoliitto.fi . Jos tietokoneesi ei osaa avata tulostettavaa kevätkorttia, asenna siihen ilmainen Acrobat Reader-ohjelma.

Milloin sisilisko nousee kantojen ja puupökkelöiden alta? Milloin siili heittelee märät lehdet talvipesänsä katolta? Kuuletko jo sammakon kurnutusta? Pian nokkosperhonen ahmii kevätnälkäänsä mettä pajunkissoista ja leskenlehdistä. Kevät on täällä ennen kuin huomaatkaan!

Kevätretkelle voit lähteä yksin, kaksin, luontokerhosi tai luokkasi kanssa. Kevätretki voi olla pieni kierros kotipihalla tai pidempi eväsretki lähimetsään tai rannalle. Ota kevätkortti mukaasi, ja merkitse sille havaintosi allaolevista lajeista.


Helpot Kevätseurannan lajit

leskenlehti31. Leskenlehti: Auringonkeltainen leskenlehti kukkii varhain keväällä pelloilla ja tien vieruksilla. Lehdet se kasvattaa vasta kesällä. Leskenlehden kukka on oikeasti kukinto: vieri vieressä kasvaa monta pientä kukkaa. Montako kukkaa laskit?

 

2. Valkovuokko: Metsän valkeat tähdet valloittavat metsän lehtoniityt ja pientareet kevään korvilla. Valkovuokot kukkivat suurina kukkamattoina, ennen kuin puiden lehdet kasvavat kokonaisiksi. Valkovuokko on rauhoitettu. Valkovuokko on monivuotinen ja kukkia kannattaa etsiä samasta paikasta, mistä niitä on löytynyt aikaisempinakin vuosina. Tiedätkö hyvän valkovuokkometsän?

 

koivu33. Koivu: Koivu vihertää loppukeväästä. Vain ohut vahainen suojalehti on piilottanut pienet hiirenkorvat talven pakkasilta. Koivua syömällä moni eläin on selvinnyt talven yli. Jänis ja myyrä ovat nakertaneet sen kuorta. Teeri on napsinut sen silmuja. Näetkö sinä koivun lähellä eläimen, joka voisi syödä koivua? Minkä?

                                                                                   

 

rentukka3

4. Rentukka: Ojan varrella kukkivan rentukan tunnistat kirkkaan keltaisista kukista ja tumman vihreistä lehdistä. Rentukka on kerännyt viime kesänä vararavintoa juurakkoonssa ja voi sen avulla ottaa pikalähdön kevääseen. Muut kosteiden paikkojen kasvit kukkivat vasta kesällä. Poimi rentukoita silmilläsi, ota valokuva tai piirrä rentukka vihkoosi. Rentukka on näet myrkyllinen.

 

5. Kekomuurahainen: Kekomuurahaisen löydät kevätpuuhissa metsästä. Työläiset rakentavat jo pesää, kun muurahaiskuningatar ja koiraat lepäilevät vielä keon uumenissa. Tiesitkö, että kekomuurahaisen pesää voi käyttää apuna suunnistuksessa? Keko on usein puun tai kiven eteläpuolella, koska siellä aurinko lämmittää mukavasti.

6. Kimalainen: Lämpimänä kevätpäivänä voit bongata pörröisen kimalaisen surisemassa pajun kukissa. Varhain kukkivat pajut tarjoavat ravintoa talvihorroksesta herääville pistiäisille. Kimalaiset auttavat pajua pölytyksessä. Ampiaisista ja mehiläisistä kimalaisen erottaa sen pulleasta muodosta. 

 

7. Leppäkerttu: Leppäkertun ensimmäinen kesä kuluu kirvoja syöden. Vasta seuraavana kesänä se lisääntyy. Leppis on ihmisen kannalta hyödyllinen, sillä kirvat ovat monen puutarhan vitsauksena. Montako täplää löydät leppäkertun siivistä? Pisteiden lukumäärän mukaan on nimetty eri leppäkerttulajeja. Jos pisteitä on seitsemän, olet löytänyt seitsenpistepirkon.

 

8. Sitruunaperhonen: Ensimmäiset perhoset ilahduttavat kulkijaa kevään saapuessa. Sitruunaperhonen on yksi ensimmäisistä perhosista, ja sen voi havaita jo varhain keväällä. Perhonen talvehtii aikuisena perhosena suojaisassa paikassa. Pysähtyessään kukkaan sitruunaperhonen pitää siipensä kiinni. Sitruunaperhonen on helppo tunnistaa sen kirkkaan vihreänkeltaisesta väristä.

 

9. Sammakko: Sammakko on talvehtinut ojan tai lammen pohjamudassa. Kun jäät ovat sulaneet se kömpii esiin: on aika kokoontua kutemaan. Sammakon kutupaikat ovat vuodesta toiseen samat. Kuuntele huhti- toukokuun iltoina kurnutusta kosteikkojen ja lammikoiden lähistöllä. Kuulitko sammakon kurnutusta? Näitkö sammakon kutua? Muista: Sammakko on rauhoitettu eläin, joten sen kutuun ei saa koskea.

 

10. Töyhtöhyyppä: Töyhtöhyypällä on nimensä mukaisesti näkyvä töyhtö päälaella. Tämä mustavalkoinen pulun kokoinen lintu voi saapua ensimmäiselle tiedustelulennolle Suomeen jo varhain keväällä. Jos kevät ei ole vielä ihan valmis, se voi kääntyä kannoillaan ja tulla takaisin vasta pälvien ilmaannuttua pelloille ja rannoille. Töyhtöhyyppä lentää pyöreäpäisillä siivillään nykivästi mutta hyvin taitavasti. Osaatko piirtää töyhtöhyypän lentoreitin?

 

11. Västäräkki: Pitkäpyrstöinen västäräkki on viettänyt talven Välimerellä. Hyönteissyöjän ei kannata ilmestyä maisemiin, ennen kuin horroksesta heränneet hyönteiset ovat lennossa. Näet västäräkin pyrähtelemässä rannan lähellä tai aukealla paikalla. Kun västis on paikalla, on kesäkin kohta!

 

12. Pääskynen: ”Pääskysestä ei päivääkään” -sanonnan mukaan pääskysen näkeminen on varma kesän merkki. Hyönteisiä syövät pääskyset palaavat Afrikan lämmöstä aivan kesän kynnyksellä.

 

13. Nokkosperhonen: Värikäs nokkosperhonen talvehtii aikuisena, ja horroksesta heränneen perhosen voi nähdä jo varhain keväällä auringon lämmittämällä paikalla tai ruokailemassa kukkivan pajun oksilla. Aikuinen nokkosperhonen käyttää ravinnokseen puiden ja kukkien mettä, mutta perhosen toukka popsii ainoastaan nokkosen lehtiä. Nokkosperhosen toukka pystyy elämään nokkosen oksilla ja syömään sen lehtiä ruuakseen, vaikka ihmisen ihoa nokkosen poltinkarvat polttavat kipeästi.

 

Sivun lajipiirrokset: Milja Laine