Ohjeita havaintojen ilmoittamiseen

Seurantalajit

Kevätseurannassa kerätään havaintoja yli 40 kasvi- ja eläinlajista. Jokaisesta lajista voi ilmoittaa ensihavaintoja ja runsausarvioita. Kaikkia lajeja ei tarvitse tuntea, yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita!

Kasveista kerätään kukkimishavaintoja. Koivusta seurataan kuitenkin lehden pituutta (1 ja 2 cm) ja peltokortteesta keltaruskean itiötähkän nousemista maan pintaan .

Eläimistä tarkkaillaan muutolta saapumista tai heräämistä. Myös äänihavainnot käyvät. Linnuista ilmoitetaan siis saapuneet muuttolinnut (ei talvehtineita) ja muista eläimistä horroksesta heränneet yksilöt. Poikkeus: sammakoista ilmoitetaan kutu.

Muista määrittää lajit tarkasti. Esimerkiksi pajulintu on tunnistettava laulusta erotukseksi samannäköisestä tiltaltista. Jos olet epävarma, älä merkitse havaintoa. Lepakon ja sammakonkudun lajia ei tarvitse tunnistaa.


Ensihavainnot

Ensihavainto on päivä, jolloin havaitset lajin ensimmäisen kerran kevään aikana. Ensihavaintoja voi tehdä milloin vain. Poikkeusyksilöitä ei huomioida (esim. talvehtinut peippo tai lämmitetyn rakennuksen seinustalla kasvava leskenlehti).


Kevätseurantaviikonloput ja runsausarviot

Kevätseurantaviikonloppuina tarkkaillaan samaan aikaan kaikkialla Suomessa, ovatko lajit harvalukuisia vai runsaita (vai onko niitä vielä ollenkaan).

H = harvalukuinen, 1-5 havaintoa viikonlopun aikana

R = runsas, yli 5 havaintoa viikonlopun aikana.

Seurantaviikonloppuna kannattaa retkeillä mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä: peltojen liepeillä, rannoilla, metsissä jne. ja tehdä havaintoja monipuolisesti eri seurantalajeista. Voit valita, retkeiletkö lauantaina, sunnuntaina vai molempina päivinä.

Merkitse havaitsemiesi lajien runsausarviot lomakkeeseen oikean viikonlopun kohdalle. Jos et havaitse lajia, älä valitse kumpaakaan vaihtoehtoa.

Kevätseurantaviikonloppuja on yhteensä kahdeksan kahden viikon
välein:

29.2.–1.3. • 14–15.3. • 28.3–29.3. • 11.–12.4. • 25.–26.4. • 9.–10.5. • 23.–24.5. • 6.–7.6.

Kaikkina seurantaviikonloppuina ei tarvitse retkeillä. Yksittäisetkin runsausarviot kannattaa ilmoittaa!


Talvehtineet linnut

Useita Kevätseurantaan kuuluvia lintuja, esimerkiksi laulujoutsenia, peippoja ja kottaraisia, talvehtii nykyisin Suomessa. Kevätseurantaan kerätään kuitenkin havintoja muutolta palaavista linnuista, joten on pyrittävä erottamaan muuttolinnut talvehtineista.

Jos tiedät, että alueellasi on ollut talvehtijoita, merkitse ensihavainto vasta kun arvelet muuton käynnistyneen – eli kun havaitset, että yksilöitä on tullut alueelle lisää. Laulavien lintujen, kuten peipon ja kottaraisen kohdalla voit merkitä ensihavainnon myös silloin, kun kuulet linnun ensi kertaa laulavan – tämä on hyvä kevään merkki. Laulujoutsenen tapaisten laulamattomien lintujen kohdalla voi olla vaikea määrittää muuton alkamista. Jos olet epävarma, on parasta olla merkitsemättä ensihavaintoa lainkaan, ja ilmoittaa lajista pelkästään runsausarvioita kevätseurantaviikonloppuina.


Havaintopaikat

Tärkeintä on tietää havaintokunta. Kun lähetät havaintoja, vaihda uuteen lomakkeeseen, jos siirryt eri kuntaan tai etäännyt yli 10 km lähtöpaikastasi saman kunnan sisällä.


Valokuvat

Valokuvia Kevätseurannan lajeista, perinnemaisemista tai omista kevätretkistäsi voi lähettää Ikkuna Suomen Luonnon Havaintokirjaan. Katso lisää osoitteesta www.suomenluonto.fi/havaintokirja.


Muut havainnot

Mitä jos ei ole Kevätseuranta-aika? Tai haluat ilmoittaa runsaasti muita havaintoja? Ei hätää, havaintoja vastaanottavat esimerkiksi:

Talviseuranta

Talviseuranta kutsuu havainnoimaan talven etenemistä tarkkailemalla lumen ja jään muutoksia sekä talvella esiintyviä eläinlajeja. Havainnot kerätään Syken ja Luomuksen tietokantoihin, josta ne ovat tutkijoiden käytettävissä. Talviseurantaan osallistumalla voit siis auttaa muun muassa tutkimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisen talveen. Talviseuranta on tarkoitettu ihan kaikille luonnosta kiinnostuneille. www.talviseuranta.fi

Laji.fi:n Vihko

Omaan sähköiseen havaintopäiväkirjaan voi kirjata kerätä kaikki eläin-, kasvi- ja sienihavainnot Suomesta ja ulkomailta. Tiedot tallennetaan Luonnontieteellisen museon tietokantaan. Tutustu Vihkoon ja Lajitietokeskukseen osoitteessa www.laji.fi

Fenologiatutkimus

Fenologia on tieteenala, joka tutkii eläinten ja kasvien elämänkierrossa vuosittain toistuvien tapahtumien ajoittumista. Luonto-Liiton Kevätseuranta on fenologiatutkimusta, mutta jos haluat tehdä havaintoja vielä suuremmasta lajimäärästä sekä keväisin että syksyisin, voit ottaa osaa Eläinmuseon ja Suomen Tiedeseuran fenologiatutkimukseen.

Spring Alive

Katso missä haarapääskyt, käet, tervapääskyt ja kattohaikarat ovat tulossa ja ilmoita myös omat havaintosi Euroopan laajuiseen Spring Alive -seurantaan.